IÄNI – itäsuomalainen kulttuurijulkaisu. 1/2025

Lapinlahdella kuvataiteen juuret ovat syvällä

Hannu Heikkilä

Lapinlahti on Ylä- Savossa 5-tien varrella sijaitseva kunta, jossa kuvataiteilla on pitkät perinteet taiteen kulta- kaudelta 1800-luvun lopulta lähtien. Serkukset taidemaalari Pekka Halonen ja kuvanveistäjä Eemil Halonen syntyivät Lapinlahdella ja jättivät pysyvän jäljen suomalaiseen taidehistoriaan. Peräti kymmenkunta 1860–1890-luvuilla syntyneistä Halosista teki elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Halosen taiteilijasuvun vaikutus näkyy edelleen Ylä-Savossa. Halosten inspiroimana taidemaalari Eero Järnefeltkin saapui Lapinlahdelle 1890-luvulla

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset eli Kaski-teos syntyi lapinlahtelaisen Väisälänmäen kansallismaisemissa 1893.

Kuva: Kansallisgalleria

Halosten perinnöstä Taidemuseo Eemiliin

Vuodesta 1971 Halosen taiteilijasuvun perintöä on hoitanut Halosten Museosäätiö, joka ylläpitää Taidemuseo Eemiliä. Säätiö edistää taiteen harrastusta ja vaalii Eemil, Antti, Arttu, Kalle, Pekka ja Heikki Halosen taidetta.

Lapinlahtelainen taidemuseotoiminta juontaa juurensa jo 1960-luvulle. Eemil Halosen leski Alli lahjoitti edesmenneen puolisonsa tekemiä kipsiteoksia Lapinlahden kotiseutuyhdistykselle, nykyiselle Lapinlahti-Seuralle. Taidehistoriallisesti arvokkaat kipsiveistokset olivat vuodesta 1965 esillä kirkonkylän vanhassa viljamakasiinissa. Lapinlahti-Seura lahjoitti veistokset 1972 Halosten Museosäätiölle. Eemil Halosen syntymän 100-vuotisjuhlavuonna 1975 avautui hänen nimeään kantava museo pappilan kivinavetassa. Jo seuraavana vuonna se sai parikseen Lapinlahden taidekeskuksen, josta sittemmin kehittyi taidemuseo.

Taidemuseo Eemilissä pidetään myös vaihtuvia näyttelyitä, joissa painottuvat alueellisuus ja lasten sekä nuorten taidekasvatus. Museo on merkittävä ympärivuotinen käyntikohde, johon tullaan eri puolilta Suomea.

Eemil Halosen leski lahjoitti lapinlahtelaisille kaikkiaan 250 kipsiveistosta.

Kuva: Eeva Simola

Taidekatu ja monipuolinen kuvataideopetus

Lapinlahden kirkonkylässä on poikkeuksellisen paljon julkista taidetta. Taidemuseo Eemilistä alkaa Taidekatu, 20 teoksen julkisen taiteen reitti. Sen teokset ovat mm. Eemil, Arttu ja Olli Halosen sekä Eeva Ryynäsen, Kaarlo Haltian, Stefan Lindforsin, Kaarina Kaikkosen ja Olavi Lanun käsialaa. Taiteeseen tutustuttaa mobiiliopas. Teoksissa näkyy lapinlahtelainen taidevaluperintökin: Täällä taideteoksia on osattu valaa pronssiin jo 120 vuotta.

Lapinlahden kunnassa on myös toiminut kuvataidelukio syksystä 1987. Harrastaja löytää kursseja paikallisista opistoista. Kansalaisopiston tarjonnassa piirtyy yläsavolainen erityispiirre, karjalais-ortodoksinen perinne, ikonimaalauskurssien suosiossa. Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu palkittiin Vuoden taidekasvatusteko 2024 -kunniamaininnalla: 30 vuotta visuaalisten taiteiden opetusta lapsille ja nuorille pienellä maaseutupaikkakunnalla.

Juurevaa ITE-taidetta

Lapinlahtelainen romurinsessa Marjut Kauppinen valittiin Vuoden 2022 ITE-taiteilijaksi. Paikallisten ITE-taiteilijoiden teoksissa yhdistyvät niin osaava puunkäsittelytaito kuin juuret syvällä maa- ja metsätalousammateissa. ITE-taidetta syntyy myös Tikkasen maanviljelijä-avioparilta. Marja-Liisa tekee lehmägrafiikkaa, öljymaalauksia ja keramiikkaa ja Pekka hyödyntää koneiden osia veistoksissaan. Moottorisaha- ja puunkaiverrustöitä tekevät Ari Vornanen ja Pentti Koistinen. Koistinen on koristellut puuveistoksineen Tölvän kylään rakentamansa pyöreän kupolikappelin.

Kirjoittaja toimii Taidemuseo Eemilin museoamanuenssina.